keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Annan estevalppa

Viime viikolla olin tiistaina Annan estevalmennuksessa. Nea oli kuvaamassa alkutunnin, videota ei tällä kertaa ollut kukaan ottamassa kun äiti ei ehtinyt paikalle. Otettiin ennen valmennusta muutamia kuvia rantatiellä.




"EKSÄ NÄÄ ET ME SEISTÄÄN RUUAN PÄÄLLÄ!!??"




Mikä kuvista on teidän suosikki?

Kuvailujen jälkeen vein Rasmun talliin ja laitoin rauhassa valmiiksi ennen valmennusta. Ehdittiin verkkaamaan ravissa molempiin suuntiin ennen kuin Anna tuli. Alkutunnista tultiin vasemmassa kierroksessa harjoitusravissa ravipuomeja joiden jälkeen väistö ennen okseria oikealle tai vasemmalle ja sitten asetuksen määrämän laukan nosto (eli vuorotellen jatkettiin pääty joko myötä- tai vastalaukassa) Samaa tehtiin myös oikeassa kierroksessa niin, että ensin väistö joko okserin oikealta- tai vasemmalta puolelta kohti puomeja ja puomeilta taas jompi kumpi laukka. Väistöt sujuivat tosi hyvin oikealle, mutta vasemmalle vähän takkuili. Rasmu oli myös ehkä vähän pohkeen takana, mutta ei ihmekään kun oli niin kuuma.





Verkkahypyt otettiin pitkällä lähestymisellä diagonaalilla olevalle pystylle, jota ennen ja jälkeen oli puomi. Rasmu vähän juoksi ensin esteelle ja laukat jäi vaihtamatta. Sama ongelma oli myös kun tehtiin muutamia rataan kuuluvia tehtäviä, vasemmassa kierroksessa R vaihtoi joka esteeltä laukan oikeaksi ja sain tehdä monta ympyrää ennen kun vihdoin onnistuin saamaan jalat oikeaan järjestykseen. Ihan mahdotonta! Kyllä Rasmu normaalistikin työntää oikealle lapaansa niin, että laukka on helpommin esteen jälkeen oikea, kuin vasen, mutta normaalisti se vaihtaa heti myötälaukaksi kun siirrän ulkopohjetta taakse ja otan pidätteen. Nyt ei mennyt mikään apu perille, selässä tuntui siltä kun olisi nuorelle hevoselle yrittänyt ensimmäistä kertaa antaa laukanvaihtoapuja ja Anna huutaa vieressä "ÄLÄ ANNA TIPUTTAA RAVILLE!! PIDÄTE OIKEALTA, ULKOPOHJE!!!" :D Tämän jälkeen keskityttiin siihen, että sain Rasmun ihan suorana esteelle ja pikku hiljaa se lapa alkoi pysyä reitillään ja laukat vaihtuivat ainakin sitten heti esteen jälkeen jos ei päällä.




Kuvia ei ole lopputunnista, harmi. Tulin ensin radan muiden kanssa metrin korkeudella, sitten sitä nostettiin mulle niin, muuri ja pystyt olivat noin 110cm, sarja ~120cm ja okseri jotain 125+. Tulin kuitenkin vielä viimeisen linjan uudelleen, koska tultiin se vähän kiemurrellen ja Anna nosti välissä takapuomia aika reippaasti. Loppukäynneissä vilkaisin tolppien merkkiviivoista, että sehän oli 140cm! Näytti ja tuntui kyllä paljon pienemmältä :D Huvitti sitten tunnin jälkeen kyllä kun olen taas alkanut kauheasti stressaaman estekorkeutta ja tuntuu, että heti kun on edessä 110+ rata niin mä unohdan suunnilleen miten nostetaan laukka. Nyt en sitten pyörtynyt, vaikka linjan päässä oli talon kokoinen okseri? Toki helpotti, kun oltiin sitä linjaa tultu jo moneen kertaan ja tiesin, että kun okseri nousee, niin se 22m on Rasmulle täysin normaali 5 ja voin vaan keskittyä siihen suoruuteen niin kuin oli tarkoituskin. Muutenkin käytin taas paljon tämän valmennuksen aikana sitä tekniikkaa minkä Anna joskus neuvoi, että about 4-3 askelta ennen estettä suljen silmät ja hengitän rauhassa ulos, jonka jälkeen näin taas kaikki etäisyydet niin oli vähän varmampi olo.

Tällä viikolla meillä oli taas Piian kaksipäiväinen valmennus, viimeinen Aulangolla pidettävä tänä vuonna, ellei pyydetä Piiaa uuteen maneesiin talvella. Teen molemmista päivistä taas tuttuun tapaan postaukset mahdollisimman pian!

1 kommentti: