sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Special Post Sundays: Kehitys osa 1/2 Rasmu


Lisää erikoisempaa postausta pukkaa. Tällä kertaa saatte kuvapläjäyksen aikajärjestyksessä Rasmun koeratsastuspäivästä nykyhetkeen. Myöhemmin tulossa myös vastaavanlainen postaus omasta kehityksestäni ratsastajana, nyt keskitymme lähinnä siihen, miten Rasmua on rakennettu parin viime vuoden aikana.


Ylläoleva screenshot saattelee meidät koeratsastustunnelmiin :) Mitä nyt sieltä vielä muistan, niin Rasmu oli iso ja hieno, mutta myös aika skinny ja vino. Tosin vähiten vino kyllä siihen mennessä koeratsastetuista. Yksi poni/todella pieni hevonen jota kävin kokeilemassa muualla, oli ihan järkyttävä kun nyt miettii, vaikka silloin olisin voinut senkin ottaa ilomielin. 

Rasmu viimeisiä minuutteja Turussa maaliskuun lopulla -12


Näistä kuvista näkyy aikalailla kaunistelematta se, miltä R näytti meille tultuaan. Laiha ja melko lailla lihakseton. Ks. varsinkin kaula ja kulmikkaat lautaset.



Kesäkuuhun mennnessä ruokapuoli oli otettu haltuun ja massaa alettu kasvattaa. Kyljistä ei enää tuntunut kylkiluut yhtä selvästi ja takaosaan saatiin myös pientä pyöreyttä. Kuntokin kasvoi, kun joka päivä ratsastettiin, eikä vain heitetty kävelykoneeseen. Lihaksia ei siltikään vielä oikein ollut kasvanut eikä ryhtikään ollut kummoinen, koska minä tai äiti ei kumpikaan osattu vielä Ratsastaa Rasmua oikeinpäin.




Kesän lopussa alettiin Annan valmennuksien myötä rakentaa lihaksia ja kasvattaa voimaa.

Kaunis rajaus tällä kuvalla, mutta ei anneta sen häiritä :D

Elokuussa Pantsun valmennuksissa alkoi jo löytyä yhteinen sävelkin, eikä vinouskaan enää ollut niin paha ongelma, kuin alussa.


Loppusyksystä R näytti jo huomattavasti ryhdikkäämmältä ja massavammalta sekä alkoi selvästi kotiutua Aulangolle ja tottua uuteen elämäänsä.




Talvella treenattiin peruskuntoa, pidettiin palautumisloma ja parannettiin yhteistyötä.



Keväällä päästiin taas näyttäytymään Pantsulle, joka keskittyi meidän kohdalla hiomaan vielä vähän suoruutta. Talven aikana oli myös vähän vaihdettu suitsitusta (pullback vaihtui meksikolaiseen ja valmentajani annan suosittelemana otimme myös gagit käyttöön, jotta jarrut toimisivat nopeammin).



Reilun vuoden oltuaan meillä, Rasmu alkoi jo näyttää hevoselta; ryhdikäs, lihaksekas ja hyvinvoivan oloinen. Loppukesän valmennuksissa Piia pääsi huomauttamaan Rasmun mahasta, joka alkoi olla jo vähän pyöreähkö... Lopetimme Black Horsen Classic -täydennysrehun syötön, jolla alunperin aloimme massaa rakentamaan. Ensi keväänä R toivottavasti näyttää taas solakalta, niin ei tarvitse Pantsun vihjailla enempää...




Missä mennään nyt? Vanha valmentajani Jari Sneck kehui ensimmäistä kertaa minut Rasmun kanssa nähtyään, että meillä toimii yhteistyö huippuhyvin, ja Rasmu luottaa muhun täysin. Meidän meno näyttää kuulemma tasaiselta ja kehityskelpoiselta. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti